Norjalainen metsäkissa

Muinaisten viikinkien lyhytkarvakissojen ja ristiretkeläisten mukana Norjaan kulkeutuneiden pitkäkarvakissojen arvellaan olevan alkuna norjalaiselle metsäkissarodulle. Norjalainen metsäkissa on kehittynyt luonnollisen valinnan seurauksena Norjan ankarassa ilmastossa, jossa vain terveimmät ja voimakkaimmat yksilöt ovat selviytyneet jatkamaan sukua.

Norjalaiset kiinnostuivat rodusta jo 1930-luvulla, mutta vasta 1977 FIFe hyväksyi rotuna norjalaisen metsäkissan ja vahvisti sille rotustandardin. Nykyään norjalainen metsäkissa on hyvin suosittu rotu kaikkialla Euroopassa.

Norjalainen metsäkissa on suurikokoinen ja rodun urokset ovat naaraita huomattavasti kookkaampia. Se on voimakasrakenteinen ja notkea kissa. Vartalo on pitkä ja jalat korkeat. Takajalat ovat korkeammat kuin etujalat. Pää on kolmiomainen, jossa kaikki sivut ovat yhtäläiset, nenä pitkä, profiili suora ja leuka voimakas. Silmät ovat suuret, avoimet ja hiukan vinot. Metsäkissalla tulisi olla valpas, hiukan "villi" katse. Kaikki silmienvärit ovat sallittuja. Korvat ovat korkeat ja niiden kärjissä on ilvesmäiset tupsut. Alusturkki on pitkä ja pehmeän villava. Sitä peittää pitkä, sileä, öljyiseltä tuntuva peitinkarva, joka suojaa kissaa kastumiselta ja kylmyydeltä. Turkki ei takkuunnu, vaan on erittäin helppohoitoinen. Kauluri, poskiparta ja takajalkojen ns. housut ovat pitempää ja pehmeämpää karvaa. Turkin kaikki värimuunnokset ovat sallittuja paitsi naamioväritys ja suklaan ja lilan eri muunnokset. Häntä on pitkä ja tuuhea. Kesällä metsäkissan turkki on lyhyt ja pennuilla suojaavat peitinkarvat kehittyvät n. 3...5 kuukauden ikäisenä. Sisäkissojen turkki on usein lyhyempi ja pehmeämpi kuin kissojen joita ulkoilutetaan.

Norjalainen metsäkissa on luonteeltaan ystävällinen ja seurallinen. Se on nimestään huolimatta sopeutunut erittäin hyvin myös sisäkissaksi. Rohkeaa ja uteliasta metsäkissaa tuleekin ulkoiluttaa ainoastaan valvotusti, tarhassa tai juoksunarussa kuten koiraakin. Metsäkissa on terve, eloisa ja helppohoitoinen puolipitkäkarvakissa.